maanantai 22. syyskuuta 2014
Auckland part 2: Bungy Jump
Weyy vihdoin mä tein sen! Siis benji hypyn! Ku menin Uuteen-Seelantiin kelasin et teen benjin kuha vaan löydän jonku joka haluu tehä sen mun kaa. Koska tottakai se o kivempaa tehä tommonen juttu jonku kaa, Sillä sit on joku jonka kaa jakaa se ilo. Kyselin mun huonetovereilta et aikooks ne tehä benjin. Mut kukaan ei ollu tekemäs sitä, koska ne pelkäs korkeuksii tai ne aiko tehä sen Queenstownis. Siispä aloin kelaa et no ehkä mäkään en sit tee sitä ja teen sen sit myöhemmin ausseis. Mut sit tokan iltan tapasin pari brittii jotka sano et ne aikoo tehä benjin seuraavana päivänä ja pyys mua messiin!! Olin niin ilone! Siispä seuraavana päivänä herättii aikasi ja varattii meijä hyppy.
Kyyti haki meijät satamasta ja ajo meijät Aucklandin sillalle. Meille iskettiin varusteet päälle ja sitte meijät ohjattiin sillalle. Kävely sillalla hyppy kohtaan oli varmaan kokemuksen pelottavin kohta. Vaikka meil oli kaikki turvaremmit yms mua pelotti iha sikana et tipun veteen :D Kaveri sano et "hei kato vähäks makeet maisemat" mut en pystyny kääntyy, koska mun oli pakko keskittyy mun askeleihi ja siihe etten tiputa mun kännyy ja polaroid kameraa.. Näin koko ajan veden mun alapuolel ja mietin et "ou mai gaad ollaan korkeel ou mai gaad". Asiaa ei helpottanu yhtään se et kivuttiin viel korkeemalle ku mitä oltiin. Vihdoin ja viimein ku päästiin sinne "hyppytorniin" nii ne laitto vähä jammailu musaa ja pystyin rentoutumaan pikkasen.
Homma meni painon mukaan eli eka meni miehet ja sitte me naiset... ja mä olin tietenkin viimenen. Se oli sinänsä iha hyvä juttu, koska ku näin kaikkie muiden reaktiot nii ei enää pelottanu niin paljoo. Mut sit toisaalta halusin tehä sen homman mahdollisimman nopeesti pois alta :D
Ihmisilt kysyttiin et haluuks ne koskee veteen vai ei. Ja ne jotka sano "joo" päätyki olee iha litimärkiä. Mun kaveri sano niille tyypeille et "haluun vaan et mun pää kastuu".. Noh ku se nostettiin ylös sieltä, nauroin niin paljon.. SE OLI IHA KOKONAAN MÄRKÄ!! :D se oliki sit päätyny iha kokonaan veteen!
Sit ku oli mun vuoro nii yks työntekijöistä sano et "koska oot vika, niin ikävä kyllä se on perinne et viimenen kastetaan ihan kunnolla". Just my luck. Ku mulle laitettiin remmejä jalkaan alko jännitys palaamaan. Eniten jännitti siinä ku piti kipittää jalat sidottuna reunalle. Mietin vaan mielessäni "älä kato alas, älä kato alas". Hetkellinen tsemppaus, nopee poseeraus kameroille ja sitte ne sanoki "one two three.. GO!!" ja sekuntia myöhemmin nojasinki jo eteenpäin ja se oli menoa se. Se tunne oli iha hullu!! En ees tiiä miten sitä vois kuvailla. Adrenaliini virtas, Hymyilin (tai luultavasti irvistin). Vatsasta vaa karkas kaikki ilma. Kiljuin ku hullu hahah. Tuntu siltä et leijuin ilmassa ikuisuuden kunnes, pläts ja osuin veteen ja ponnahtelin pari kertaa ilmas. Hulluin tunne oli se ku pongahdin ekan kerran takas ylös ja sitte taas alas. Ku vauhti alko hyytyy mut nostettiin hitaasti ylös. Se tunne oli aivan uskomaton. Siis teki mieli tehä se heti uudestaa! Vaikka olinki litimärkä ja oli vähä kylmä :D Hypetettiin sitä kokemusta kavereiden kaa aikalailla.
Oon ilonen et ostin kans kuvat ja videon, koska onhan toi nyt sellanen kokemus josta pitää olla muistoja! Jotain mitä laittaa sitte leikekirjaan haha.
Mut tosiaan, suosittelen kaikkia tekemään benji hypyn!! Tottakai se pelottaa ja jännittää, mut se on kaiken sen arvosta!! Nyt oon vihdoin tehny kaiken mitä oon ikinä halunnu: kuumailmapallolennon, skydiven, benji hypyn sekä sukelluskurssin. Nyt vaan pitää alkaa tehä noit asioita enemmän hahaa. Ei oo mitää halvimpia harrastuksia, mut pakkoha sitä o useemman kerran kokee noi adrenaliini virtaukset :)
English:
Finally I did a bungy jump!!! I don't even know how to describe the feeling. It was just way too aweeeeeeeesome. That adrenaline rush. Wow. Incredible. I just wanted to do it again right away!!
So if you've ever thought about doing a bungy jump... DO IT!!!! IT'S SO COOL!! It's a lifetime experience. It's just unbelievable.
with love, Rowina
Follow my blog with Bloglovin
lauantai 20. syyskuuta 2014
Auckland part 1: The city and Mt.Eden
Hellooouu! Huh huh. Tälle viikonlopulle oli paljon suunnitelmia kuten kiertelyä St. Kildassa, valokuvausta ja sunnuntaina reissu kuumille lähteille. Mutta pahamainen kuume ja flunssa päätti viedä miehen. Siispä tää viikonloppu meneeki toista hoivatessa. Nyt ku herra on unten mailla, päätin ottaa itteäni niskasta kiinni ja rustailla juttuja tänne blogin puolelle :)
Olin tossa pari viikkoa sitten 4 päivän reissulla Aucklandissa, Uudessa-Seelannissa. Lähin sinne, koska mun piti uusia mun viisumi. Mietin eka että mihinkä sitä nyt lähtis. Mielessä kävi Thaimaa, Fiji, Bali.. ja vaikka mitä muita. Mut koska Australia on niin kaukana kaikesta, oli hinnat aika huimat noihi paikkoihi. Ja tällä au pairin palkalla ei ollu varaa lähtee kovinkaan kauas. Siispä päätin tikata mun "pakko käydä tossa maassa"- listasta Uuden-Seelannin ja valitsin Aucklandin, koska se oli lähimpänä ja sen pysty katsastaa lyhyessä ajassa. Lentojen ja hostellin hintakaa ei ollu loppujen lopuks paha mun budjetille. Host perhe pyys mummia kattomaan pojan perään sillä välin ku mä oon reissussa. Ja näin mun visa run uuteen maahan alko!
Saavuin Aucklandiin illalla, joten lentokentältä menin vaan suoraan mun hostelliin. Yövyin Nomads nimisessä hostellissa, joka on ihan Aucklandin keskustassa. En oo koskaa ollu yhtä isos hostellis. 7 kerrosta, iso keittiö, sauna, palju, TV/tietokone huone, baari,ravintola.. ja vaikka mitä muuta. Not bad!! Ainoo negatiivinen asia kyseises hostellis oli kerrossänky joka inisi joka kerta ku liikku ees sentin verran :D Mut muuten olin oikeen tyytyväinen kyseiseen hostelliin!
Ekana yönä tutustuin vaan mun huoneessa oleviin tyyppeihin. Huoneessa oli 8 ihmistä, joista 6 oli saksalaisia. Must tuntu muutenki et 70% hostellin vieraista oli saksalaisia :D Onks Saksas enää nuoria ku kaikki on reissaamas? haha!!!
Sinä yönä en tehny oikeestaan muuta ku laitoin visa hakemuksen menemään ja toivoin parasta, eli et saisin hyväksynnän mahdollisimman pian, jotta voisin palata takas rakkaaseen Melbourneen. Enpä tietenkään sinä yönä saanu nukuttua kunnolla ku mietin vaan viisumia...
Seuraavana aamuna, vaikka väsy paino, päätin lähteä aikasin kävelemään ympäri kaupunkia ja kattelee mitä Auckland tarjoaa tälle pikku turistille. Ja aika paljonhan se tarjos. Paljon kauppoja, suuria rakennuksia, yms... Jossai vaihees päätin lähteä kävelemään kohti Mt.Edeniä, joka on siis tulivuori joka purkautu yli 15 000 sitte. Kipuaminen kyseiselle vuorelle ei ollukkaa mikää helpoin juttu. Tai noh... Se ois varmaa ollu vähä helpompaa, jos oisin tajunnu ajoissa et sinne menee iha kunnon tie eikä mun ois tarvinnu rämpiä pikku polkuja pitkin.. Mut hei vaikeimman kauttaha sitä pitää aina mennä. Sainpahan päivän treenin siinä samalla! Ku pääsin ylös, mua odotti siellä kaiken sen vaivan arvoinen näkymä. Ensinnäki yli 50metriä syvä kraateri oli ällistyttävä.. Sen lisäks koko kaupunki näky sieltä ylhäältä ja se oli oikeesti henkee salpaava näky. Mun oli pakko istahtaa siihe tunniks, kuunnella musaa ja fiilistellä sitä näkymää. Oli jotenki niin rentouttavaa istuu siinä ku ketään ei oikeestaa ollu ympärillä, eikä ollu mihinkää kiire.
Ku olin istunu siinä aikani ja turisteja alko tulemaan enemmän, päätin lähtee takasin hostellille ja tarkistamaan joko oisin saanu vastauksen mun hakemukseen.
Ku pääsin takasin hostelliin ja avasin mun sähköpostin siellä oli vahvistus mun viisumin hyväksynnästä! Oi voi sitä ilon määrää!! Se siis meinas sitä et mul on kokonainen vuosi aikaa olla Australiassa (ja myöhemmin myös toinenkin vuosi, jos vaan haluan ja kunhan täytän vaan kaikki kriteerit).
En voinu muuta ku juhlistaa sitä mun huone tovereiden kaa. Lähdettiin alakerran baariin juomaan pari lasillista. Tapasin siellä pari brittiä, jotka oli kans just saanu hyväksynnän niiden Australian visasta ja juhlittiinki sitä sitte kaikki yhessä. Mut koska olin nii uupunu mun päivän kävelystä (matkaa kertyki sellaset kivat 13kilometriä, eli ei mikää ihme et jalkoihi särki) päätin lähteä (semi) aikasin nukkumaan.
Seuraavana päivänä heräsin aikasin, koska aiottiin tehä yhen britin kaa benji hyppy Aucklandin sillalta!!! Mutta siitä kerronki enemmän sitte seuraavassa postauksessa ;)
Oh ja niin. Minä, Rowina, joka unohtaa aina jotain jonnekki, unohdin tietenki mun kovalevyn hostelliin ja huomasin sen vasta sitte ku olin lentokoneessa. Mut onneks se oli vielä hostellilla ku soitin sinne ja ne lähettää sen postissa mulle tänne ausseihi. Se vie jonki verran aikaa, mut onneks mul oli kaikki kuvat Aucklandista mun kameran muistikortil, joten voin postailla kyseisestä reissusta sillä välin :)
English:
Hey guuys! I had so many things planned on for this weekend, for instance walking around in St. Kilda, photographing and on Sunday going to the hot springs. But because my man has got fever now we had to cancel all the plans. But hey all good, at least now I've got some time to update this blog haha! Better make the most of it.
So few weeks ago I went to Auckland, New Zealand, to renew my visa (which got approved just in 24hours, yeaaaahhh!!). I decided to go to Auckland because it was the cheapest and nearest option. And I had never been there before!
Auckland is pretty small, so 4 days was more than enough. Unless you want to go to Bay of Island, Coromandal etc. Then you might wanna stay longer.
On the first day I just walked around the city. I walked all the way to Mt. Eden which was really impressive. Never seen anything like that. That crater was so awesome!!
After my long 13km walk I just went back to the hostel and met some new travel mates. In my dorm there were 8 people and 6 of them were Germans.. I even think that 70% of the guests in the hostel were Germans. Is there any people left in Germany?!?! haha joke. But anyway. Had so much fun with those guys.
On the next day I woke up early cause I was going to do a bungy jump off the Auckland Harbour bridge. But I'll tell you about that on the next post. So stay tuned!!
Oh and yeah.. Clumsy me. I forgot my hard drive into the hostel so they will have to send it to Australia, but it may take some time. Luckily I had all the Auckland photos still on my camera so I can do even some posts...
with love, Rowina
Follow my blog with Bloglovin
Olin tossa pari viikkoa sitten 4 päivän reissulla Aucklandissa, Uudessa-Seelannissa. Lähin sinne, koska mun piti uusia mun viisumi. Mietin eka että mihinkä sitä nyt lähtis. Mielessä kävi Thaimaa, Fiji, Bali.. ja vaikka mitä muita. Mut koska Australia on niin kaukana kaikesta, oli hinnat aika huimat noihi paikkoihi. Ja tällä au pairin palkalla ei ollu varaa lähtee kovinkaan kauas. Siispä päätin tikata mun "pakko käydä tossa maassa"- listasta Uuden-Seelannin ja valitsin Aucklandin, koska se oli lähimpänä ja sen pysty katsastaa lyhyessä ajassa. Lentojen ja hostellin hintakaa ei ollu loppujen lopuks paha mun budjetille. Host perhe pyys mummia kattomaan pojan perään sillä välin ku mä oon reissussa. Ja näin mun visa run uuteen maahan alko!
Saavuin Aucklandiin illalla, joten lentokentältä menin vaan suoraan mun hostelliin. Yövyin Nomads nimisessä hostellissa, joka on ihan Aucklandin keskustassa. En oo koskaa ollu yhtä isos hostellis. 7 kerrosta, iso keittiö, sauna, palju, TV/tietokone huone, baari,ravintola.. ja vaikka mitä muuta. Not bad!! Ainoo negatiivinen asia kyseises hostellis oli kerrossänky joka inisi joka kerta ku liikku ees sentin verran :D Mut muuten olin oikeen tyytyväinen kyseiseen hostelliin!
Ekana yönä tutustuin vaan mun huoneessa oleviin tyyppeihin. Huoneessa oli 8 ihmistä, joista 6 oli saksalaisia. Must tuntu muutenki et 70% hostellin vieraista oli saksalaisia :D Onks Saksas enää nuoria ku kaikki on reissaamas? haha!!!
Sinä yönä en tehny oikeestaan muuta ku laitoin visa hakemuksen menemään ja toivoin parasta, eli et saisin hyväksynnän mahdollisimman pian, jotta voisin palata takas rakkaaseen Melbourneen. Enpä tietenkään sinä yönä saanu nukuttua kunnolla ku mietin vaan viisumia...
Seuraavana aamuna, vaikka väsy paino, päätin lähteä aikasin kävelemään ympäri kaupunkia ja kattelee mitä Auckland tarjoaa tälle pikku turistille. Ja aika paljonhan se tarjos. Paljon kauppoja, suuria rakennuksia, yms... Jossai vaihees päätin lähteä kävelemään kohti Mt.Edeniä, joka on siis tulivuori joka purkautu yli 15 000 sitte. Kipuaminen kyseiselle vuorelle ei ollukkaa mikää helpoin juttu. Tai noh... Se ois varmaa ollu vähä helpompaa, jos oisin tajunnu ajoissa et sinne menee iha kunnon tie eikä mun ois tarvinnu rämpiä pikku polkuja pitkin.. Mut hei vaikeimman kauttaha sitä pitää aina mennä. Sainpahan päivän treenin siinä samalla! Ku pääsin ylös, mua odotti siellä kaiken sen vaivan arvoinen näkymä. Ensinnäki yli 50metriä syvä kraateri oli ällistyttävä.. Sen lisäks koko kaupunki näky sieltä ylhäältä ja se oli oikeesti henkee salpaava näky. Mun oli pakko istahtaa siihe tunniks, kuunnella musaa ja fiilistellä sitä näkymää. Oli jotenki niin rentouttavaa istuu siinä ku ketään ei oikeestaa ollu ympärillä, eikä ollu mihinkää kiire.
Ku olin istunu siinä aikani ja turisteja alko tulemaan enemmän, päätin lähtee takasin hostellille ja tarkistamaan joko oisin saanu vastauksen mun hakemukseen.
Ku pääsin takasin hostelliin ja avasin mun sähköpostin siellä oli vahvistus mun viisumin hyväksynnästä! Oi voi sitä ilon määrää!! Se siis meinas sitä et mul on kokonainen vuosi aikaa olla Australiassa (ja myöhemmin myös toinenkin vuosi, jos vaan haluan ja kunhan täytän vaan kaikki kriteerit).
En voinu muuta ku juhlistaa sitä mun huone tovereiden kaa. Lähdettiin alakerran baariin juomaan pari lasillista. Tapasin siellä pari brittiä, jotka oli kans just saanu hyväksynnän niiden Australian visasta ja juhlittiinki sitä sitte kaikki yhessä. Mut koska olin nii uupunu mun päivän kävelystä (matkaa kertyki sellaset kivat 13kilometriä, eli ei mikää ihme et jalkoihi särki) päätin lähteä (semi) aikasin nukkumaan.
Seuraavana päivänä heräsin aikasin, koska aiottiin tehä yhen britin kaa benji hyppy Aucklandin sillalta!!! Mutta siitä kerronki enemmän sitte seuraavassa postauksessa ;)
Oh ja niin. Minä, Rowina, joka unohtaa aina jotain jonnekki, unohdin tietenki mun kovalevyn hostelliin ja huomasin sen vasta sitte ku olin lentokoneessa. Mut onneks se oli vielä hostellilla ku soitin sinne ja ne lähettää sen postissa mulle tänne ausseihi. Se vie jonki verran aikaa, mut onneks mul oli kaikki kuvat Aucklandista mun kameran muistikortil, joten voin postailla kyseisestä reissusta sillä välin :)
English:
Hey guuys! I had so many things planned on for this weekend, for instance walking around in St. Kilda, photographing and on Sunday going to the hot springs. But because my man has got fever now we had to cancel all the plans. But hey all good, at least now I've got some time to update this blog haha! Better make the most of it.
So few weeks ago I went to Auckland, New Zealand, to renew my visa (which got approved just in 24hours, yeaaaahhh!!). I decided to go to Auckland because it was the cheapest and nearest option. And I had never been there before!
Auckland is pretty small, so 4 days was more than enough. Unless you want to go to Bay of Island, Coromandal etc. Then you might wanna stay longer.
On the first day I just walked around the city. I walked all the way to Mt. Eden which was really impressive. Never seen anything like that. That crater was so awesome!!
After my long 13km walk I just went back to the hostel and met some new travel mates. In my dorm there were 8 people and 6 of them were Germans.. I even think that 70% of the guests in the hostel were Germans. Is there any people left in Germany?!?! haha joke. But anyway. Had so much fun with those guys.
On the next day I woke up early cause I was going to do a bungy jump off the Auckland Harbour bridge. But I'll tell you about that on the next post. So stay tuned!!
Oh and yeah.. Clumsy me. I forgot my hard drive into the hostel so they will have to send it to Australia, but it may take some time. Luckily I had all the Auckland photos still on my camera so I can do even some posts...
with love, Rowina
Follow my blog with Bloglovin
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)